MaPS T04-06 Paraisilta hymyillen kotiin! 0-6 avausvoitto!

Tuntuupas hankalalta kirjoittaa ns. ”normaalia otteluraporttia” tällaisen kevään jälkeen! Peliin valmistautuessa joukkuelaisten jännitys, odotus ja intokin oli kyllä erilaista kuin koskaan ennen. Eikä tuo toki ihme ole! Toista tällaista peliä ei enää tule ja varmasti kaikilla oli hieman epävarma olo siitä, että ollaanko onnistuttu omatoimitreenaamisessa ja ollaanko henkisesti valmiita pelaamaan!

Jo alkupuheiden kohdalla oli kuitenkin jo aivan selkeää, että päivällä yhdessä valittu uusi kesäkauden kapteenisto ja suurella itsevarmuudella peliin lähtenyt maalivahti toivat olemuksellaan joukkueeseen omanlaista rauhaa ja luottamusta! Peli lähti heti alusta komeasti käyntiin ja sovitulla korkealla prässillä päästiin nopeasti tuloksen tekoon!

Keväällä sovittu yhteistyö nuoremman ikäluokan (T07-08) kanssa toi meille tähän peliin jopa neljä kovaa peluria. Tällä kertaa keskikentän keskellä avustivat jo ns. ”vanhat konkarit” Suvi Sillgren ja Anni Vina. Uusina tulokkaina ensimmäistä kertaa vauhtiin pääsivät kärkikaksikko Veera Markula ja Emilia Eura! Ja huh mikä mukaantulo heiltä! Räjähtävät juoksut, kovat prässit ja niiden myötä molemmille pistetili maalien kautta auki! Mykistävää! Reippaita likkoja koko porukka!

Pallo toimitettiin maaliin yhteensä huimat 6 kertaa! Kaksi kertaa Nette Markkulan toimesta, kerran Helmiina Malkan jalasta ja kerran Eloluodon Ainon viimeistelemänä! Upeaa, likat!

Mielellään kehuisin jokaisen tytön suoritukset tähänkin, mutta tällä kertaa haluan kyllä toistamiseen nostaa tapetille maalivahdin vaikutuksen kyseiseen peliin! Joka ikiselle joukkuelaiselle oli selvää, että Jenny Suonpäällä oli pelipäivä! Pelirohkeus oli huipussaan, hän uskalsi pelata korkealla ja kenttäpelaajilla oli koko ajan tarjolla tuki alapuolelta! Vastustajaan nähden meillä oli JATKUVA ylivoima! Suurimpana asiana kuitenkin vielä näin sen, että vaikka pallo pomppi mv:n jalasta välillä eri suuntaan kuin oli tarkoitus, omat puolustajat paikkasivat ja maalivahdin pelirohkeus ei laskenut tippaakaan! PARASTA kehitystä, mitä voi pyytää!

Tämä poikkeuksellinen kevät on ollut monella tapaa raskas, mutta nämä pelaajat ovat ottaneet henkisesti suuria steppejä eteenpäin ehkäpä juuri siitä syystä! Ollaan saatu kullanarvoisia oppeja siitä, miten vain pelaaja itse voi lopulta päättää, että mitä hän itsensä ja joukkueen eteen tekee ja miltä se lopputulos silloin näyttää, kun on jaksanut pitkäjänteisesti treenata jopa niitä epämieluisia juttuja!

Upeaa, tytöt!